Luontokerho tutkii

ILMANLAATUA JA MELUTASOA

Tutkimme melutasoa ja ilmanlaatua Lippumäellä. Ilmanlaatua tutkimme katsomalla jäkälien määrää. Tutkimusreitti kulki Petosentien vierestä ylös Lippumäen harjalle. Mittauspisteitä oli seitsemän, ja viimeisen mittauspisteen etäisyys tiestä oli 185 metriä.

          Havaitsimme, että melutaso ei juurikaan noussut eikä laskenut tien vierestä metsään päin kulkiessa, se pysytteli 40-50 dB:ssä. Metsän rinteeltä oli melko esteetön näkymä autotielle, mikä osaltaan vaikutti siihen että melutaso ei juurikaan muuttunut. Melutasoon vaikutti myös se, että liikennemäärä lisääntyi mittausaikana.
         
           Jäkälien määrä sen sijaan nousi merkittävästi, kuten oletimmekin, sillä tien vieressä jäkälää esiintyi erittäin vähän. Metsän siimeksessä jäkälää oli kuitenkin todella runsaasti, mikä kertoo, että ilma oli siellä todella puhdasta.  80 metrin päässä Petosentiestä jäkälän määrä alkoi lisääntyä huomattavasti, ja 160 metrissä jäkälä lähes peitti puut. Hyvä havainto myös oli se, että ilman tarpeeksi pitkävartisia kenkiä ei selvinnyt kuivin jaloin.

Luonnontiedekerholaiset   27.2.2013

                             

JÄRVITUTKIMUSTA LITMASEN LAMMELLA

Tutkimme Litmasen lampea hieman lähemmin. Menimme paikan päälle ja mittasimme neljästä kairatusta reiästä syvyyden ja pinta- ja pohjalämpötilan. Otimme myös ensimmäisestä reiästä vesinäytteitä.

          Lämpötila pohjalla oli  2,1-2,3 °C. Pinnalla lämpötila oli 0,1 – 0,5 °C. Järvi oli aika matala, syvyys oli kahden metrin molemmin puolin. Rannemmassa syvyyttä oli noin 1,75 m.

          Takaisin sisällä mittasimme vesinäytteistä veden pH-arvon, sameuden, värin ja hajun. PH-arvo oli hyvä, 7,2. Mittasimme kahdella pH-paperilla, koska ensimmäinen paperi oli jo niin vanhaa, että se ei välttämättä olisi antanut oikeita arvoja. Vesi oli puhdasta, eli ei saven värjäämää eikä sameaa.

          Sameus mitattiin piirtämällä rasti paperille ja asettamalla sen päälle korkean mittalasin, johon kaadettiin lammen vettä. Sitten katsottiin, millä korkeudella rasti ei enää näkynyt veden läpi. Vesi tosin oli niin kirkasta, että rasti ei hävinnyt edes 37 senttimetrissä, jolloin mittalasi loppui.

          Veden väri oli kellanruskea. Haju kuitenkin oli erittäin voimakas, ja se muistutti mätää kananmunaa. Sen aiheutti todennäköisesti rikkivety.

Luonnontiedekerholaiset   3.4.2013

 

 

JÄRVITUTKIMUSTA PETOSENLAMMELLA

Kävimme ottamassa vesinäytteitä Petosen lammelta. Näytteet otimme kolmesta eri kohdasta. Lämpötila pinnalla oli jokaisessa näytteenottokohdassa +0,1 astetta. Veden syvyys vaihteli 1,5 metristä 4,5 metriin. Lämpötila pohjalla vaihteli syvyyden mukaan, eli pohjalle mentäessä lämpötila nousi. Pohjalämpötila eri näytteenottopaikkojen välillä vaihteli yhden ja kahden celsiusasteen välillä.

          pH arvon mittasimme indikaattoripaperin avulla. pH arvo oli 7 eli hyvä. Vesi ei ollut sameaa vaan miltei täysin kirkasta.

          Hajutestissä vedestä yritettiin tunnistaa eri hajuja esim. mudan tai mädän kananmunan hajuja. Testin perusteella vesi tuntui olevan puhdasta ja hajutonta.

Luonnontiedekerho   10.4.2013