Sanoja sadattelusta

Olen huomannut suomalaisista erään asian – kiroilun. Todella monesti kuulee kiroilua luokassa, ylipäätään koulussa, bussissa ja ulkona. Myönnän, olen itsekin syyllistynyt siihen. Pakko sanoa, ettei se kuulosta hyvältä kenenkään suusta - ei aikuisen, ei nuoren eikä varsinkaan pienemmän lapsen. Kiroilevatko ihmiset antaakseen itselleen katu-uskottavuutta? Suojaa? Mikä syy onkaan, sitä saa miettiä pitkään. Itse en keksi vastausta. (Tyttö 9. lk.)

Nykynuoret hokevat koko ajan tiettyjä sanoja, jotka ärsyttävät muita. Keksitään haukkumanimiä, joista muut kuin kaveriporukka, ei tiedä. Se aiheuttaa selän takana puhumista. (Poika 9. lk.)

On surullista kuulla, kuinka jo ala-asteikäiset kiroilevat karskimmin kuin merimiehet. Hyvin suuri osa nuorista kiroilee vain, koska kaveritkin tekevät niin… Suomessa voitaisiin vaikka aloittaa kampanja kiroilun vähentämiseksi ja vanhempien korvien säästämiseksi. Nuoret voisivat myös itse miettiä sanojaan ja ehkä sieltä ei tulisi niitä niin paljon ja Suomesta ei saisi niin junttimaista kuvaa. (poika 9. lk.)

Minun mielestäni erityisesti vanhempien tulisi vähentää kiroilua, sillä lapset oppivat uusia kirosanoja. He kertovat koulussa niitä kavereille ja sitten ne leviävät joka puolelle. (Poika 9. lk. )