Tänään vietetään kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin päivää. Runeberg oli runoilija, joka ammensi inspiraationsa tavallisista savupirteissä elävistä, köyhistä mutta ahkerista ihmisistä. Runeberg ihannoi isänmaatamme, sen historiaa ja erityisesti luontoa. Näistä aiheista kirjoittaessaan hän muovasi käsitystämme siitä, millaisia ovat suomalaiset ja millainen maa on Suomi. Suomalaiset ovat yhteen virkkeeseen tiivistettynä sisukasta, urhoollista ja hivenen taipumatonta väkeä, jotka honkien humistessa, ilta-auringon hämyssä vaalivat perhettä ja perinteitä.
Meidän kuopiolaistenkin
olisi hyvä tietää, että Runeberg kirjoitti Vänrikki Stoolin tarinoissaan Sven
Tuuvasta, joka syksyllä 1808 Iisalmessa käydyssä taistelussa puolusti
Koljonvirran siltaa, kunnes omat joukot ehtivät mukaan. Tuuva pääsi taistelussa
hengestään, koska ei erottanut oikeaa vasemmasta mutta silti hän oli yksi
taistelun rohkeimmista miehistä.
Oon onnekas! – Ma eloni huomenella
niin toivon siinto-järvill’ leijailen,
kuin pursimiesi lahden lainehella
kirkkaalla kelluu päivän kesäisen;
jos minne katsoo, lehdot vettä saartaa,
ja kukkaistaulu siintää silmihin,
pään päällä taivas loistokasna kaartaa
ja loistaen se välkkyy veessäkin.
Voit lukea lisää Runebergista esimerkiksi osoitteessa www.runeberg.net.
Kommentit
Lähetä kommentti