Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain. Joskus se on jo maaliskuussa, toisinaan vasta
huhtikuussa. Moni miettii, mikä ajankohtaan vaikuttaa. On tiedettävä,
millainen vaihe kuu-ukolla on menossa ja miten sunnuntait kyseisenä vuonna
asettuvat. Karkausvuosi aiheuttaa omat kommervenkkinsä pääsiäisen
ajankohtaan.
Pääsiäisen paikantamiseen on olemassa muistisääntö:
Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen
ensimmäisen täysikuun jälkeen. Kevätpäiväntasaus on ajankohta, jolloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät. Tänä vuonna se oli 20.3. Pääsiäispäivä voi sijoittua ajanjaksolle
22. maaliskuuta – 25. huhtikuuta. Ensi vuonna voittekin yrittää pähkäillä pääsiäisen ajankohtaa ihan itse :)
Pian siis
vietämme pääsiäistä. Kerrotaan, että alkuperäinen pääsiäinen kauan
sitten oli tapahtumiltaan surullinen ja raskas. Nykyaikana
pääsiäiseen liitetään myös ilo ja riemu, vaikka tietynlainen luopuminen luonnehtii
tätä kevään suurinta juhlaa vielä nykyäänkin.
Pimeän
talven selättäminen aiheuttaa usein helpotuksen tunteita. Aurinko paistaa
enemmän kuin moneen kuukauteen yhteensä. Mutta, hän ken kaipaa lupsakoita
hiihtolatuja, jää kaipaamaan lunta ja tuiskua. Intohimoinen laskettelija kaipailee liukkaita
mutkamäkiä. Loppuaan lähestyvä lukuvuosi aiheuttaa monissa meissä pientä
haikeutta. Voi olla, että ensi vuonna ei tuttuja ihmisiä enää nähdäkään joka
päivä.
Erilaiset
kauniit asiat, esimerkiksi itsemaalatut pääsiäismunat, värikkäiksi koristellut
pajunoksat sekä auringonkeltaiset tipuset, tuovat kuitenkin hyvää mieltä.
Kukkia ei vielä huhtikuussa luonnossa näy, mutta kotia koristavat keltaiset
narsissit ja kirkkaanvihreä rairuoho. Ne symboloivat uutta elämää ja toivonpilkahduksia.
Ihmiset ovat ystävällisiä toisilleen. Hymykin viipyilee suupielessä tavallista
pidempään. Kuka silloin haluaa huolta tai murhetta muistaa?
ELÄMÄLTÄ
MAISTUVAA JA VALOISAA PÄÄSIÄISENAIKAA KAIKILLE PYÖRÖLÄISILLE!
T. Satu-ope
Kommentit
Lähetä kommentti