Maaseutupäivä 25.4.2013


25.4.2013 kaikki Pyörön koulun kahdeksasluokkalaiset osallistuivat maaseutupäivään. Me pakkauduimme D-bussiin. Bussit starttasivat kymmenen yli kahdeksan. Aivan ensimmäiseksi suuntasimme Muuruvedelle maatalousoppilaitokselle.

 





Siellä meidät kärrättiin liikuntasaliin, ja jaettiin kolmeen ryhmään. Meidän ryhmämme suuntasi ensimmäisenä navettaa kohti. Ensiksi menimme pieneen talliin, jossa oli kolme kovin suloista pientä vasikkaa, joista nuorin oli vain kahden viikon ikäinen. Eräs yksilö oli varsin seurallinen, antautui rapsuteltavaksi ja nuoli kättä. Niistä saimme äänestää kauneimman. Pääsimme myös kurkistamaan tuotantonavettaan ikkunan läpi eräästä opetusluokasta. Siellä saimme kuulla lehmien tuottavuudesta ja poikimisesta – lehmä kantaa vasikkaa 9 kuukautta, eli yhtä kauan kuin äiti vauvaansa.

 

Seuraavaksi suuntasimme traktorihallin kautta konepajalle. Siellä tapasimme pari varsin hyvällä huumorilla varustettua mekaanikkoa.


Tämän pikaisen tapaamisen jälkeen askelemme johtivat kukkatarhalle tapaamaan floristiopiskelijoita. Sieltä hipsimme kukkakaupan kautta puutarhalle, josta löysimme paljon kukkia, tomaatteja, kurkkuja ja paprikoita. Kaikki vihannekset olivat luomutuotettuja, mehiläiset toimivat pölyttäjinä ja petopunkit huolehtivat tuholaisten hävittämisestä.




Sen jälkeen lähdimme kasvihuoneen kautta tutustumaan asuntoloihin. Pääsimme kurkistamaan yhteen asuntoloista, ja vilkaisemaan tyhjillään olevaan huoneeseen. Tämän jälkeen suuntasimme syömään eväitä.


Pikaisen ruokailun jälkeen bussimme suuntasi kohti puutarhaa. Kasvihuoneessa oli tukahduttavan kuuma, ja tunnelma oli aluksi varsin nihkeä ja hiostava. Mutta mehulasillisen ja keksien jälkeen kaikki tuntuivat piristyvän. Pääsimme näkemään paljon kauniita kasveja ja kukkia. Halukkaat saivat myös kokeilla kukkien istuttamista.



Puutarhalta huristelimme maitotilalle. Heti ensimmäisenä huomiomme kiinnitti traktoriin sidottu vasikka – oletettavasti näytille. Pihalla juoksenteli myöskin kaksi huomionkipeää, rapsutuksia kerjäävää koiraa. Myöhemmin näimme iloksemme myöskin kaksi noin kaksiviikkoista todella hurmaavaa ja suloista pientä koiranpentua. Tosin, saimme huomata että yksi asia vetää huomiota vielä enemmän kuin pahvilaatikossa olevat pörrykät – kylmälaukullinen jäätelöä. Näiden herkkujen lisäksi saimme myös maistaa rypsipellettejä, lehmänrehua.
Tilalta lähdimme hivenen uupuneena mutta tyytyväisinä koulua kohti.


Kommentit