KASVUKIPUJA SEITA PARKKOLAN KIRJASSA USVA - Kirja-arvostelu

Luin syksyn pimenevinä iltoina Seita Parkkolan teoksen "Usva" (2009). Kirja käsittelee maagisen realismin kautta murrosikäisen kasvamista ja ongelmia. Se myös pureutuu ajatuksia herättävästi yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten tuloeroihin. Seita Parkkola on palkittu, suomalainen nuorten kirjailija. Hän on saanut muun muassa Tulenkantaja-palkinnon ja ollut ehdolla Finlandia-junior palkinnon saajaksi. 

Päähenkilö on 13-vuotias, murrosiässä kamppaileva Usva. Hän on arka, ujo ja kokee olevansa erilainen pituutensa vuoksi. Hänen lapsuuden paras ystävänsä Kamilla on nyt pahin vihollinen, Kamala, joka hännystelijöidensä kanssa ottaa silmätikukseen Usvan. He elävät omassa karussa ja julmassa maailmassaan, johon vanhemmilla ei ole asiaa. Usva löytää ystäväkseen Kamalan epäsuosioon joutuneen Kodakin. Hän tapaa myös erikoisessa tilanteessa olevaPuuma nimisen pojan, joka on kaupunkia hallitsevan tavaratalo Paratiisin vankina. Puuma haluaa löytää salaperäisen Parantajan ja Usva alkaa auttaa häntä. Heidän välilleen syntyy eräänlainen ihastus. Puuman ja Kodakin seurassa Usva kokee olevansa hyväksytty ja tavallinen.  

Usva on juuri murrosiän saavuttanut ja kokee suuren eron lapsuuden ja nuoruuden välillä. Usva on liian kiltti ja tyytyyusein kohtaloonsa, kuten silloin kun Kamala kavereineen heittää hänen pyöränsä jokeen, hän ei yritä estää sitä vaan antaa asian olla. Hän on kuitenkin positiivinen ja jatkaa eteenpäin vaikka elämä kolhiikin. Usva on erittäin todenmukaisen hahmo, jonka voisi helposti kuvitella nykyelämään. 

Kirjan tapahtuma-aikaa ei tarkalleen kerrota. On syksy, mutta vuodesta ei ole tietoa. Se voi olla nykyhetki tai jossain tulevaisuudessa. Toisaalta kirjassa esiintyy l hetkellä ajankohtaisia asioita, kuten Usvan isä on työtön ja koululla on säästämistalkoot. Tapahtumapaikka on kaupunki, jonka nimi ja sijainti eivät selviäKaupunki on melko pieni ja senkeskellä on tavaratalo Paratiisi, joka käytännössä hallinnoi koko kaupunkia. Paratiisissa on parhaiten palkatut työpaikat, joten se määrää, onko ihminen rikas vai köyhä. Tämä kertoo kärjistetysti tuloero-ongelmista, joita on myös Suomessa. Paratiisia kuvataan yltäkylläisyyden ja vaurauden kyllästämänä paikkana, kun taas muuta kaupunkia kuvataan harmaana ja ränsistyneenä. 

Erityisesti kirjailija nostaa esiin kaikista köyhimmät kodittomat, joita käsitellään samanlaisina ihmisinä kuin rikkaampia ihmisiä. Se herättää ajatuksen kodittomien auttamisesta sen sijaan, että heitä kartettaisiin kaukaa. 
Kirjaa kerrotaan Usvan näkökulmasta. Kirjoissa minäkertoja on yleensä henkilökohtainen suosikkini, mutta tässä kirjassa olisi toiminut ehkä paremmin kaikkitietävä kertoja. Nyt Usvan omat mielipiteet eivät saa kunnolla jalansijaa. Näin käyesimerkiksi silloin, kun Puuma lähtee tavaratalosta. Usvan omista tunteista ei kerrota mitään ainoastaan Puuman äidin. Olisi erikoista, ellei Usva oikeasti reagoisi asiaan mitenkään, kun hänen poikaystävänsä liittyy palkkasotureihin. 

Kirjan alku käynnistyy hitaan puoleisesti. Juonen kannalta tärkeän Puuman mukaan tulo kestää liian kauan, sillä kirja on jo pitkällä ennen kuin se tapahtuu. Sen jälkeen tapahtumat alkavat rullata hyvin eteenpäin. Harmittamaan jäi kuitenkin kirjan keskivaiheilla oleva jaarittelu Parantajan löytämisestä. Jännite pysyy hyvin yllä, kun päähenkilöt saavat koko ajanvaroa, mitä Kamala kavereineen keksii. Näin käy esimerkiksi silloin, kun Parantaja lopulta löytyy ja Usva voi huoahtaa hetkeksi helpotuksesta, mutta huomaakin, että Kamala on hänen kannoillaan eikä aikaa jahkailulle ole. 

Kirjan on kokonaisuutena onnistunut ja kuvailua on mukana juuri sopivasti. Se on erityisesti kertomus kasvamisesta, mutta käsittelee myös yhteiskunnallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia asioita. Teoksen lopetuksen voi ajatella kahdella eri tavalla: maagisesti tai realistisesti. Itse pidän enemmän maagisesta tulkinnasta. Kirjan mukaansa tempaava juoni pitää mielenkiintoa yllä niin, että se tekee mieli lukea yhdeltä istumalta. Kirja olisi opettavainen lukukokemus erityisesti 13-vuotiaille seitsemäsluokkalaisille, sillä se käsittelee heille ajankohtaisia asioita.


Henriikka Häkkinen 9b

Kommentit