"Jos menee näkö, menee myös järki."
"Ei kyllä päällepäin uskois."
"Kun olet ihonväriltäsi tumma, sun täytyy olla kotoisin Afrikasta ja puhua englantia."
Maahanmuuttajat joutuvat usein kokemaan monenlaista vastustusta sekä ikäviä sanoja ja tekoja. Tsega Kiflie on nuorempana joutunut kokemaan jopa väkivaltaa mutta hän ei tunne vihaa eikä katkeruutta tapahtuneesta. Päinvastoin hän kokee vaikeat tilanteet mahdollisuutena oppia. Monelle maahanmuuttajalle uuden maan kieli on hankala asia. Suomen kieli on poikkeus esimerkiksi ruotsin ja englannin rinnalla. Suomen kieli on looginen kieli, vaikka sanastolle ei löydy kovin paljon vastineita muista tutuista kielistä. Kielen oppiminen on tärkeä osa uuteen maahan sopeutumista.
Tuukkanen kysyi: "Jos ikäviä asioita joutuu kokemaan, miten niistä pääsee yli?" Panelistit olivat varsin yksimielisiä siitä, että elämässä tulee aina välillä vastaan ylämäkiä ja niistä pääsee yli esimerkiksi urheilemalla ja harrastamalla sekä olemalla yhteiskunnallisesti aktiivinen. On tärkeää jakaa oma tarina toisten ihmisten kanssa, koska se lisää ymmärrystä. Ystävät, perhe tai vaikkapa sopiva Facebook-ryhmä voivat tarjota areenan, jossa omia ajatuksia on mahdollista jakaa ja tulla hyväksytyksi omana itsenään. Vaikeat asiat on mahdollista kääntää positiivisiksi tekemisen kautta. Ennakkoluulot pohjautuvat yleensä siihen, etteivät ihmiset ymmärrä ja pelkäävät siksi. Erilaisuus on vahvuus: Ihmiselle on voitu antaa mahdollisuus nähdä tämä maailma erilaisesta näkökulmasta. Siitä pitää olla ylpeä.
"Ei kyllä päällepäin uskois."
"Kun olet ihonväriltäsi tumma, sun täytyy olla kotoisin Afrikasta ja puhua englantia."
Pyörön koulun 7. luokkalaisten monialaisena teemana on tänä keväänä ollut eriarvoisuuden vähentäminen. Teeman innoittamana Pyörön koulussa järjestettiin paneelikeskustelu, johon osallistuivat mm. Iida Silvennoinen Pohjois-Savon Setasta, vaikeasti näkövammainen Juri Timonen, joka työskentelee Itä-Suomen yliopistolla syöpätutkimuksen parissa sekä etiopialaistaustainen Tsega Kiflie, joka työskentelee maahanmuuttajien kotoutumisen asiantuntijana Kuopion setlementti Puijolan Kompassissa. Lisäksi keskustelussa oli mukana romanikulttuurin edustaja. Keskustelua johti äidinkielenopettaja Mari Tuukkanen. Keskustelu eteni oppilaiden etukäteen miettimien kysymysten avulla. Nuoria kiinnosti mm. ovatko panelistit koskaan joutuneet kokemaan vääryyttä erilaisuutensa takia ja kuinka ikävistä tilanteista voi selvitä.
Silvennoinen on naimisissa transmiehen kanssa. Transsukupuolisuus tarkoittaa, että henkilön sukupuoli on toinen kuin heille syntymässä oletettu. Silvennoinen kertoi, ettei ole juurikaan joutunut kokemaan ikäviä kommentteja mutta hieman ärsyttäviin tilanteisiin hän on puolisonsa kanssa välillä joutunut ihan käytännöntilanteissa. Heitä ei aina arkielämässä osata kohdata pariskuntana.
Silvennoisen mukaan seksuaalisuuden havaitseminen ei välttämättä ole heureka-ilmiö. Niin sanottua kaapista tulemista ei välttämättä vaadita. Seurustelu voi lähteä liikkeelle ystävyydestä, ja voit rakastua ihmiseen sukupuolesta riippumatta. Sekä omalle että toisen seksuaalisuuden hyväksymiselle kannattaa antaa aikaa. Erityisesti vanhemmat ihmiset ovat oman aikansa kasvatteja ja tämä tausta vaikuttaa paljon siihen, miten he kokevat erilaisuuden. Henkilölle itselleen seksuaalisuudesta kertominen on parasta, mitä voi tapahtua.
Juri Timonen on vaikean näkövammansa vuoksi joutunut välillä kohtaamaan epäilyksiä, miten hän voi hoitaa vaativaa työtään, koska ei näe hyvin. Timonen joutuukin joskus selittämään, että hän näkee mutta hänen näkemänsä alue on hyvin pieni. Timonen painottaa, että näkövamma ei ole este juuri minkään tekemiselle.
 |
| Iida Silvennoinen ja Juri Timonen |
Maahanmuuttajat joutuvat usein kokemaan monenlaista vastustusta sekä ikäviä sanoja ja tekoja. Tsega Kiflie on nuorempana joutunut kokemaan jopa väkivaltaa mutta hän ei tunne vihaa eikä katkeruutta tapahtuneesta. Päinvastoin hän kokee vaikeat tilanteet mahdollisuutena oppia. Monelle maahanmuuttajalle uuden maan kieli on hankala asia. Suomen kieli on poikkeus esimerkiksi ruotsin ja englannin rinnalla. Suomen kieli on looginen kieli, vaikka sanastolle ei löydy kovin paljon vastineita muista tutuista kielistä. Kielen oppiminen on tärkeä osa uuteen maahan sopeutumista.
 |
| Tsega Kiflie |
Tuukkanen kysyi: "Jos ikäviä asioita joutuu kokemaan, miten niistä pääsee yli?" Panelistit olivat varsin yksimielisiä siitä, että elämässä tulee aina välillä vastaan ylämäkiä ja niistä pääsee yli esimerkiksi urheilemalla ja harrastamalla sekä olemalla yhteiskunnallisesti aktiivinen. On tärkeää jakaa oma tarina toisten ihmisten kanssa, koska se lisää ymmärrystä. Ystävät, perhe tai vaikkapa sopiva Facebook-ryhmä voivat tarjota areenan, jossa omia ajatuksia on mahdollista jakaa ja tulla hyväksytyksi omana itsenään. Vaikeat asiat on mahdollista kääntää positiivisiksi tekemisen kautta. Ennakkoluulot pohjautuvat yleensä siihen, etteivät ihmiset ymmärrä ja pelkäävät siksi. Erilaisuus on vahvuus: Ihmiselle on voitu antaa mahdollisuus nähdä tämä maailma erilaisesta näkökulmasta. Siitä pitää olla ylpeä.
Miten sitten voisimme tuntea, että olemme kaikki yhtä arvokkaita?
"Hymyilkää toisillenne", yksinkertaistaa Timonen.
"Ole utelias oppimaan uutta ja kuuntele, mitä toiset ihmiset kertovat", jatkaa Silvennoinen.
"Älä seuraa liikaa sosiaalista mediaa. Se saattaa synnyttää eriarvoisuutta", varoittaa Kiflie.
"Jos jokin asiaa epäilyttää, kysy ja keskustele."
Paneelikeskustelu oli hyvin mielenkiintoinen ja innostava. Sen viesti avautui nuorille varmasti: "Nykymaailmassa vain taivas on rajana, joten olkaamme jokainen osa hyviä tarinoita!"
Teksti ja kuvat: Satu Meriläinen
Kommentit
Lähetä kommentti